kokopäiväneuloja 2

Voi hyvänen aika sentään miten joku projekti voi olla takkuisa. Olen tapellut kaksi päivää yhden pikku huivin kanssa. Huivin nimi on The orchid thief kirjasta Brave new knits ja suunnittelija on Ysolda Teague. Huivi on ihanan näköinen ja tekeminenkin näytti kohtuu helpolta, joten otin oikein hienon seitinohuen merinosilkki - langan käyttöön. Ensimmäinen ja toinen kaavio meni aivan mutisematta ja nautin tekemisestä suunnattomasti....Sitten tyssäsi. Kolmannen kaavion alku aiheutti jo ongelmia. Purin ,neuloin, purin ,neuloin jne. Purkaminen tällä langalla ja pitsineuleella ei ollut ihan simppeli juttu. Periksi en anna ja selvitin sen sählingin viimein ja homma jatkui. Sitten tuli vuoroon kaavio numero neljä ja taas en saanut hommaa ja silmukoita täsmäämään mitenkään. Ajattelin että ei voi olla totta ja tuskainen purkaminen- neulominen alkoi taas. Vihdoin sain kunigasajatuksen ja tajusin mennä Ravelryn sivuille katsomaan miten muut ovat hommasta selvinneet. Ravelryn sivuilla asia selvis...

 Sain Daybreak- huivini valmiiksi ja tämä on huivihullutuksen huivini numero kaksi. Lähdin jälkijunassa mukaan ja yritän nyt neuloa huivin per viikko ellen enemmän.  Nämä värit ovat ihan uskomattomat. Käytin Tico Tico kerän kokonaan ja raitavarinä toimivat siis jämälangoiksi sukkaprojekteista jääneet itsevärjäämäni Zitron Pro Naturat.  Voin kuvitella että syksyn ja talven tulevat flunssat eivät minua masenna, kun kaivan tämän huivin ja aikaisemmin neulomani punaiset Tico Tico sukat itseäni hellimään . Ihminen ei kertakaikkiaan voi olla allapäin näitä värejä katsellessa. Tässä vielä lähikuvaa raidoista, mahtavat . Kamerani pikselit eivät riitä kovin yksityiskohtaiseen näkymään, muttä näkee tästä sentään jotakin ja uusi  kamera on jo harkinnassa. Käytin työhön ensin 3,5 mm bambupyöröjä, mutta käsialastani tuli jostakin syystä niillä epätasaista. Vaihdoin siis Knit Pro -pyöröpuikot 3,5 mm ja niillä tuli paljon paremman näköistä, tiedä häntä miksi. Lanka kyllä luisti pui...

Aloitin eilen illalla tekemään huivihullutushuivia numero kaksi. Teen Stephen Westin suunnitelemaa huivia Daybreak. Neulominen on aika sujuvaa ja helppoa, eli sopiva tv-työksi. Lankana käytän Novitan Tico Ticoa ja Belle Epoque-sukista jäänyttä Pro Naturaa ja täytyy sanoa että pirteät on värit ! Käsiala näyttää epätasaiselta kun teen 3,5mm bambupyöröillä, mutta varmaan kastaminen ja pingotus auttavat asiaa . Seuraavaksi kiinnostaisi Annis ja siihen on varastoissani juuri sopivaa Drops alpacaa ( Pinkkiä ) . Sopisi vaikka siskontytöille.

 Aina kun naispuolinen palvelijamme ymmärtää tilata jostakin niin kutsutusta nettikaupasta lankoja, tietää se meille pojille uutta ihanaa nukkumapaikkaa. Uutuudenviehätys on sen verran kova että kilpailu siitä kumpi meistä sinne ensiksi ehtii on hillitön. Yleensä, kuten kuvista näkyy tungemme sinne yhtäaikaa ja tungos on aikamoinen.  Välillä tosin käy niin että isompana kaverina Viikari päättää omia koko laatikon ja Eppu ajetaan matkoihinsa. Eppu saa tällaisissa tapauksissa oman laatikon jota säilytetään näitä tapauksia varten. Tosin tämä on kyllä aika "riisuttu" malli isompaan rapisevaan pehmustettuun verrattuna. Näyttää se onneksi vielä kelpaavan. Melko soputeltta fiilis.

Olen onneton kadottanut kamerani muistikortin ja nyt kuvapäivitykset ovat hetkeksi tauolla. Olen jo tilannut uuden kortin ja tilanne korjaantuu heti kun posti sen minulle kuljettaa. Olen saanut jo siniset Summer sox - sukat valmiiksi ja vaaleanpunaisia Pomatomus- sukkia neulon parhaillaan. Lisäksi liityin Mammutin huivihullutukseen ja neuloin juhannuksen aikaan Multomah - huivin Schoppel Wollen Zauberall -sukkalangasta,väri 1535 kivipesty. Tuli ihan kiva huivi ja kuvia tulee heti kun mahdollista.  Posti toi muistikortin, ja tässä siis kuvat valmiista töistä. Kamerani on aika onneton ja haaveilenkin uudesta digipokkarista ehkä tulevana synttärinä parin viikon päästä... Luultavasti hemmottelen itseäni sellaisella ja teen vanhoja lankoja varastoista jonkun aikaa valmiiksi töiksi ja säästän siitä rahaa kameraan. Ne ei enää niin kauheasti maksa kun ei tarvita mitään ammattilaisen järjestelmäkameraa. Nyt vaan täytyisi löytyä jostakin selkärankaa ja pysyä poissa nettilankakaupoista. Asiaa...

Ostin Jared Floodin Girasole -peiton ohjeen alkuvuodesta Titityystä ja neuloin sen Cascaden Eco wool- langasta . Peitto on ollut jo hetken valmiina ja käytössä eikä se ole nyppyyntynyt tai "nuutunut" muutenkaan vaikka se on käynyt pesukoneessakin , tosin käsinpesuohjelmalla pyöritettynä. Eli lanka on vastannut odotuksiani ja ollut käytönkestävää. Rakastin tämän langan neulomista ja sen ihanaa tuntua. Hyvää on myös se että se on 250g vyyhdissä , eli isossakaan työssä ei tule turhia langanpäättelyitä vastaan. Lankaa kului työhön 4 vyyhtiä ja puikot oli 6mm Knit Pro pyöröt.

 Aloitin eilen Cookie.A.n Vilai-sukat kirjasta Sock innovation , missä on mielestäni yksiä maaiman kauniimpia sukkamalleja. Homma tuntui aluksi haastavalta ja siihen täytyi keskittiyä ettei tee virheitä eli mikään TV:n katsomistyö tämä ei ole. Tykkään kuitenkin tehdä tälläisia töitä mihin saa paneutua ja lopputuloksesta tulee tosi nättiä eli saa onnistumisen elämyksiä kun loppujen lopuksi älyää homman. Itseasiassa kun alussa oli tarkkana ja varsi lähti etenemään, homma helpottui melko paljon kun kuvio muodostuu ja näkee miten sen pitää jatkua eli ei kauhean paha. lanka on Sandnes Lanettia ja puikot taas nuo Knit Pro Nova 2,25mm pyöröt. Vilai-sukan edistyminen , enää varpaat puuttuu. Kiva malli ja hauskaa ajanvietettä tämän neulominen, suosittelen. Siskon tytölle kiitoksen mallina toimimisesta ja miehelle kuvaamisesta, toivottavasti jätski maistui :). Varpaatkin valmiina. Huomasin samalla ettei varastoissani ollutkaan kahta kerää Lanettia,niin kuin luulin . Homma siis tyssäsi tähä...